Ottopoikaa odotellessa

Vaarinmökin ikäneidon elämä on ollut pari päivää mullin mallin. Koskaan mitään yhtä järisyttävää ei hänen elämässään ole tapahtunut. Ikäneidosta on tulossa äiti!! Madam Mailis on päättänyt lahjoittaa toisen kaksosistaan, pojan, ikäneidolle ikiomaksi.

Selvittääkseen päässään vellovia tuhansia ajatuksia on ikäneito turvautunut muutaman kerran jopa kotitekoisen seljaviinin neuvoa-antavaan voimaan.

"Puhtaalta pöydältä tämä kokonaan uusi elämä on nyt ainakin aloitettava" tuumi ikäneito ja kirjaimellisesti tyhjensi keittiön pöydän. Tyhjän pöydän ääressä hän mietti tarpeellisia hankintoja. "Koska kaikenlaisia juhlahetkiä liittyy uuden perheenjäsenen saamiseen, täytyy ensitöiksi hankkia uusi pöytäliina." Pöytäliinan ostoreissulla ikäneito hankki myös leluauton, pitäähän poikalapsella sellainen olla.
.

Vanhan kehdon neito kaivoi kellarista. Hämähäkkien seittien poistamisen ja pölyjen pyyhkimisen jälkeen kehto näytti kelpo kapineelta. Paikallisessa sekatavaraliikkeessä ei harmaa-valkoisen raitakankaan lisäksi ollut tarjolla muuta kuin punakukkaista kangasta. Neito arveli kukkakankaan olevan mieluisampi vaihtoehto lapsukaiselle. Kukkakankaasta hän ompeli petivaatteet, innostuipa vielä laittamaan pitsiäkin lakanan reunaan, vaikkei usko asian välttämättä vaikuttavan pojan unen laatuun.

"Siinä se odottaa nukkujaansa... Taidanpa ottaa vielä tilkan."